Väitöskirjatutkija

University of Eastern Finland; Joensuu; On-site; EUR 29,000 - 36,000; Full time

Job summary

Itä-Suomen yliopisto hakee kahta väitöskirjatutkijaa Historia- ja maantieteiden laitokselle Joensuun kampukselle. Tehtävät alkavat 1.1.2027 ja kestävät kolmen vuoden määräajan. Palkka muodostuu palkanosasta sekä tulosidonnaisista osista, ja kokonaispalkka on noin 2560–3200 €/kk.

Hakijoilta vaaditaan vahva tausta historiallisessa tutkimuksessa sekä itsenäinen arkistotutkimus. Tehtävään sisältyy kansainvälisiä liikkuvuusjaksoja sekä ulkomaalaisten yhteistyömaiden arkistojen tutkimista.

Qualifications

• Hakijoilta vaaditaan vahva tausta historiallisessa tutkimuksessa sekä itsenäinen primäärinen arkistotutkimus.
• Hyvä englannin kielen taito (kirjallinen ja suullinen) sekä muuta kielitaitoa pidetään eduksi.

Responsibilities

• Väitöskirjatutkijat kehittävät itsenäisiä tutkimushankkeita kolmen teeman puitteissa.
• Tehtävä sisältää kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien ja arkistokäynnin kehittämisen sekä monimuotoisen tutkimuslaitosyhteistyön.
• Hankkeen kansainvälisen verkoston ja tutkimusvaihdon koordinointi ja kehitteleminen.

Skills

Arkistotutkimus

Englannin kieli

Education

Ylempi korkeakoulututkinto

Job description

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Historia- ja maantieteiden laitos

Haemme kahta väitöskirjatutkijaa (tohtorikoulutettavaa) Historia- ja maantieteiden laitokselle Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Tehtävät täytetään 1.1.2027 alkaen. Lue lisää alta ja hae viimeistään 15.11.2026.

Tehtävä ja palkkaus

Haemme kahta erittäin motivoitunutta väitöskirjatutkijaa Suomen Akatemian rahoittamaan Petäjiköistä puuplantaaseille: suomalainen metsänhoito osana globaalia transimperiaalista metsätiedettä, 1917–1939 -hankkeeseen . Hankkeessa tutkitaan metsätieteellisen tutkimuksen rajat ylittävää verkostoitumista. Tavoitteena on selvittää, miten paikalliset metsänhoitokäytänteet muuttuivat globaaliksi tieteeksi sotien välisenä aikana. Hankkeessa analysoidaan useiden maiden arkistolähteitä hyödyntäen sitä, miten metsätalous kytki pohjoismaiset yhteiskuntat osaksi imperiaalisen politiikan ja ympäristöhallinnan globaaleja rakenteita sekä sitä, millaisia vaikutuksia tällä on ollut sekä kotimaassa että lukuisissa radikaalisti erilaisissa ympäristöissä ympäri maailmaa. Vaikka hankkeen pääasiallinen fokus on suomalaisen metsänhoidon levittäytyminen ja sovellukset, hakijat voivat ehdottaa myös muita pohjoismaita koskevia tapaustutkimuksia.

Väitöskirjatutkijat kehittävät itsenäisiä tutkimushankkeita laajemman hankkeen kolmen tutkimusteeman puitteissa: 1) kansainväliset kohtaamiset ja tutkimusvaihto suomalaisilla/pohjoismaisilla metsäasemilla; 2) suomalaisen/pohjoismaisen metsänhoitotietotaidon ja henkilöstön levittäytyminen siirtomaakonteksteissa eri puolilla maailmaa; ja 3) metsäalan monenvälisten kansainvälisten organisaatioiden kehittäminen ja Suomen/Pohjoimaiden osallistumisen poliittiset tavoitteet. Hakijoita kannustetaan esittämään alkuperäisiä tutkimusideoita, jotka liittyvät laajemmin johonkin näistä teemoista, joskin lopullinen tutkimusaihe on mahdollista päättää myös yhdessä hankejohtajan kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa mahdollisia tutkimusaiheita ovat esimerkiksi pohjoismaisen metsänhoidollisen yhteistyön kehitys sotien välisenä aikana, suomalaisten metsänhoitajien työperäinen muuttoliike ulkomaille sekä kolmen ensimmäisen Maailman metsäkongressin taustalla vaikuttaneet poliittiset taustatekijät.

Etsimme hakijoita, joilla on vahva tausta historiallisessa tutkimuksessa, mukaan lukien itsenäinen primäärinen arkistotutkimus, sekä mielellään syvä kiinnostus ympäristö- ja/tai globaalihistoriaan. Hakemuksia toivotaan erityisesti motivoituneilta hakijoilta, jotka ovat kiinnostuneita metsähistoriasta tai metsien roolista pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Tehtäviin valituilla hakijoilla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta ulkomaisiin alan laitoksiin suuntautuvien tutkimus- ja arkistovierailujen kautta. Yhteistyöstä on alustavasti sovittu Stavangerin yliopiston Greenhouse Center for Environmental Humanitiesin ja Leipzig yliopiston Centre for Transimperial Historyn kanssa.

Väitöskirjatutkijan tehtävät ovat kokoaikaisia ja ne täytetään 1.1.2027 alkaen tai sopimuksen mukaan kolmen vuoden määräajaksi. Väitöskirjatutkijoiden tehtävät sijoittuvat yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan Joensuun kampukselle lukuun ottamatta kansainvälisen liikkuvuuden jaksoja.

Uuden työntekijän tullessa yliopiston palvelukseen käytetään koeaikaa. Määräaikaisuuden perusteena ovat tohtorikoulun vaatimukset.

Tehtävän palkkaus määräytyy yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmän mukaisesti. Palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta. Tässä tehtävässä tehtäväkohtainen palkanosa on vaativuustasoluokittelussa tasoilla 2–3 ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkanosa on 6–50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Väitöskirjatutkijan tehtävän palkkaus määräytyy väitöskirjatutkimuksen ja jatko-opintojen vaiheen sekä henkilökohtaisen työssä suoriutumisen perusteella. Kokonaispalkka työsuhteen alkaessa on noin 2560–3200 €/kk.

Mitä edellytämme sinulta

• olet jatkokoulutuskelpoinen; sinulla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Vaaditun tutkinnon tulee olla suoritettu ennen hakuajan päättymispäivää, joka on 15.11.2026.
• sinulla on hyvä englannin kielen taito (kirjallinen ja suullinen) sekä muu oleellinen kielitaito, joka tukee tehtävään valittavan tutkimusta (esim. suomi tai jokin muu pohjoismainen kieli).
• Tehtävään voidaan valita ensimmäistä tohtorin tutkintoaan suunnitteleva tai tekevä henkilö. Valittujen henkilöiden tulee tämän jälkeen erikseen hakea opiskeluoikeutta Itä-Suomen yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmassa . Tehtävään valittavalla tulee olla voimassa oleva jatko-opinto-oikeus Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitoksella ennen väitöskirjatutkijan työsuhteen alkamista. Työsuhteen alussa tehtävänimike on projektitutkija ja se muutetaan väitöskirjatutkijaksi, kun henkilö on hyväksytty tiedekunnan tohtoriohjelmaan.

Tehtävän täytössä huomioidaan

• hakijan hankkeen alaa koskevat tutkimusideat
• aiempi opintomenestys ja saavutukset
• kansainvälinen orientoituminen
• kokemus itsenäisestä arkistotutkimuksesta
• hakijan motivaatio ja tavoitteet
• hankkeen kannalta oleellinen kielitaito
• mielenkiintoisen työtehtävän osana kansainvälistä, luovaa, osallistuvaa ja osallistavaa yliopistoyhteisöä,
• mahdollisuuden joustavaan monipaikkatyöhön,
• mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön osana tutkimustiimiä,
• Itä-Suomen yliopiston henkilöstöedut , joihin kuuluvat muun muassa kattava työterveyshuolto, laaja henkilöstökoulutustarjonta, edulliset kampusravintolalounaat ja Sykettä-liikuntapalvelut.

Hakijoille, jolla ei vielä ole jatko-opinto-oikeutta Itä-Suomen yliopistossa, väitöskirjatutkijan tehtävään valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes jatko-opinto-oikeus on myönnetty Itä-Suomen yliopistossa.

Huomio, että hakemukseen tulee liittää mukaan:

• Motivaatiokirje (1–2 sivua), joka sisältää tehtävään liittyviä tutkimusideoita.
• Tutkintotodistuksen kopio ja opintorekisteriote jatko-opintoihin oikeuttavasta korkeakoulututkinnosta. Asiakirjojen tulee olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Käännettyjen asiakirjojen osalta hyväksytään vain ao. korkeakoulun antama Diploma Supplement ja/tai muut korkeakoulun tai auktorisoidun kääntäjän antamat viralliset käännökset.
• Kopiot kielitaitoa osoittavista todistuksista, ellei kielitaito ilmene tutkintotodistuksista.

Kysymyksiä?

Lisätietojatehtävästä antaa hankejohtaja FT Mikko Toivanen, [e-mail].

Lisätietoja työskentelystä Historia- ja maantieteiden laitoksella antaa laitoksen johtaja Pieter Dhondt, [e-mail].

Lisätietoja hakumenettelystä väitöskirjatutkijan tehtävän osalta antaa HR- asiantuntija Airi Leppänen, [e-mail].

Lisätietoja jatko-opinto-oikeuden hakemisesta (sisältäen kysymykset kielitaitotodistuksista ja tutkintotodistuksista): [e-mail].

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston kahdella kampuksella Joensuussa ja Kuopiossa. Tiedekunnassa koulutetaan ammattilaisia ja asiantuntijoita historia- ja maantieteiden, kauppatieteiden, oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen aloille. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus kytkeytyy vahvasti yliopiston strategiassa tunnistettuihin tutkimusalueisiin. Tiedekunnassa on 4 480 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 500 aktiivista jatko-opiskelijaa. Henkilökuntaa tiedekunnassa on 550.

Historia- ja maantieteiden laitoksella tutkitaan luonnonvarojen käyttöä, ympäristömuutosta, raja- ja reuna-alueiden hyvinvointia ja kulttuurien kohtaamista sekä näiden maantieteellistä, yhteiskunnallista ja historiallista kehitysdynamiikkaa. Historia- ja maantieteiden laitos antaa em. tutkimukseen perustuvaa korkeatasoista opetusta ja tämän pohjalta kehittää opiskelijoiden analyyttisiä ja kriittisiä valmiuksia. Laitoksen henkilökunta osallistuu tutkimusten kautta aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Itä-Suomen yliopisto (UEF) on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Yliopistossamme työskentelee noin 3 400 työntekijää, ja yhteisöömme kuuluu noin 17 000 tutkinto-opiskelijaa ja 14 500 aikuisopiskelijaa. Kampuksemme toimivat Joensuussa ja Kuopiossa. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä, ja tuotamme tutkittua tietoa avoimesti käytettäväksi ja kaikkien hyväksi.Tutustu yliopistoomme verkossa www.uef.fi. Tutustu myös yliopistoon työyhteisönä ja työnantajana sekä työntekijöidemme uratarinoihin .